Kaarina Maununtyttären Kangasala
Kaarina Maununtytär (1550–1612), suomalaisen kuningashistorian Tuhkimo, nousi köyhästä talonpoikaisperheestä kuningattareksi Eerik XIV:n rinnalle. Juhana III:n syrjäytettyä veljensä vallasta, lähetettiin Kaarina Liuksialan kartanoon Kangasalle vuonna 1577. Siellä hän vietti yli 30 vuotta elämästään. Vuonna 1612 kuollut Kaarina on haudattu Turun tuomiokirkkoon.
Vuonna 2026 Kaarinan hauta avattiin, ja aloitettiin tutkimukset uusimmilla tutkimusmenetelmillä. Uusien tietojen pohjalta avataan Tampereella Museokeskus Vapriikissa Kaarinasta kertova näyttely v. 2028.
Kaarina Maununtytär: tavallisesta tytöstä kuningattareksi
Kaarina Maununtytär (ruotsiksi Karin Månsdotter, 6.11.1550 – 13.9.1612) oli yksi 1500-luvun Euroopan ainutlaatuisimmista historiallisista henkilöistä: tavallisen sotilaan tyttärestä tuli Ruotsin kuningattaren puoliso ja myöhemmin kartanonemäntä Suomessa.
Varhainen elämä ja nousu hoviin
Kaarina syntyi Tukholmassa vuonna 1550. Hänen isänsä oli tiettävästi nihti Måns, äiti Ingrid oli talonpoikaissyntyinen. Perheestä tiedetään vähän, ja Kaarinan vanhemmat kuolivat todennäköisesti hänen ollessaan nuori.
Kuningas Eerik XIV ja Kaarina Maununtytär lienevät tavanneet toisensa tammikuussa 1565. Johannes Messeniuksen kronikan mukaan nuori kuningas huomasi torilla pähkinöitä kaupustelleen tytön ja kutsui hänet sisarensa, prinsessa Elisabetin seurueeseen. Myöhempi historiantutkimus olettaa Kaarina Maununtyttären olleen laulajana ja palvelijana krouvari Gert Cantorin luona.
Rakastajattareksi ja kuningattareksi
Eerik XIV oli tunnettu älykkäästä, mutta ailahtelevasta luonnostaan, ja Kaarinasta tuli hänelle tärkeä ja rauhoittava kumppani.
He saivat useita lapsia, joista ensimmäinen, Sigrid, syntyi vuonna 1566. Kaksi muuta lasta, Henrik ja Arnold, kuolivat lapsina, mutta vuonna 1568 syntyi poika Gustav, joka nimettiin myös kruununperijäksi.
Kuningas Eerik XIV ja Kaarina avioituivat virallisesti 4. heinäkuuta 1568, ja Kaarina kruunattiin Ruotsin kuningattareksi. Kruunua hän ehti kuitenkin kantaa vain vajaat kolme kuukautta. Mielenterveydeltään horjuvan Eerikin syrjäytti vallasta jo loppuvuonna 1569 hänen velipuolensa Juhana-herttua. Yhtenä syynä vallankaappaukseen on pidetty talonpoikaissäätyisen Kaarina Maununtyttären nousua Ruotsin kuningattareksi, mikä herätti laajaa vastustusta.
Eerik vangittiin, ja seuraavat vuodet Kaarina seurasi miestään eri linnoihin, joihin Eerik oli vangittuna. Heidät erotettiin toisistaan v. 1573. Myös ainoa elossa ollut poika, Gustaf, haettiin äidiltään v. 1575, ja lähetettiin Puolaan. Eerik kuoli vuonna 1577 Örbyhusissa. Kuolinsyyksi paljastui 1900-luvulla tehdyssä ruumiinavauksessa arsenikkimyrkytys.
Liuksiala ja uusi elämä Suomessa
Juhana III turvasi hänen tulevaisuutensa läänittämällä ”rakkaalle rouva Kaarina Maununtyttärelle, velivainajamme kuningas Eerikin leskelle” 20.3.1577 Ylä-Satakunnan kihlakunnasta Kangasalta Liuksialan kuninkaankartanon siihen kuuluvine 26 verotaloineen.
1.6.1577 Kaarina Maununtytär ja hänen tyttärensä, sekä parinkymmenen hengen seurue lähtivät Turusta. Seurueeseen kuuluivat lisäksi 3 pappia, neljä teiniä ja neljä aseistettua miestä. Liuksiala on Ruotsin entisten kuningattarien huomenlahjoihin ja eläkelääneihin verrattuna vaatimaton kartano, mutta Kaarina Maununtyttären syntyperään verrattuna kartano merkitsi suurta elintason nousua. Olihan kartanossa peräti 31 lypsylehmää, yhtä monta härkää, 3 sonnia, 90 lammasta, 49 sikaa, 12 vasikkaa ja 60 kanaa, sekä tilaa kaikkiaan 28 huonetta.
Tämän myötä alkoi hänen pitkä vaiheensa Suomen historiassa: hän muutti Liuksialaan ja eli siellä rauhallista, mutta aktiivista elämää kartanon emäntänä ja tilan hoitajana.
Vaikka Liuksialasta tiedetään historiallisen arkiston kautta vähän yksityiskohtia, se tiedetään että:
- Kaarina hoiti kartanon asioita käytännössä itse ja sai tutkimusten mukaan kartanolle tuloja ja vakautta.
- Hän sai Liuksialan alkujaan määräaikaisena läänityksenä mutta vuoden 1581 paikkeilla sen käyttöoikeus vahvistettiin hänen elinaikaisekseen.
- Kaarina kävi vielä kerran Tukholmassa vuonna 1582 tapaamassa kuningas Juhana III:n puolisoa, ja sai muun muassa takaisin osan entisistä koruistaan sekä lisämaata kartanon elannon tueksi.
- Vuonna 1596 hän sai järjestettyä tapaamisen myös poikansa kanssa Virossa.
Liuksiala edusti hänelle rauhallista päätöstä elämälle, jossa hänestä tuli paikallisesti arvostettu ja kunnioitettu henkilö.
Kaarina Maununtytär kuoli 13. syyskuuta 1612 Liuksialassa. Hänet haudattiin Turun tuomiokirkkoon vuonna 1613 ja hänen arvokas hautapaikkansa on yksi Suomen kulttuurihistoriallisesti merkittävimmistä haudoista. Keväällä 2026 aloitettiin Turun tuomiokirkossa Kaarinan haudan tutkimukset. Nykyaikaisilla menetelmillä pyritään selvittämään lisää tietoa hänen elämästään. Vuonna 2028 Tampereen Museokeskus Vapriikissa nähdään Kaarinasta kertova näyttely. Kyseisenä vuonna myös Kangasalla tullaan järjestämään runsaasti Kaarinaan liittyvää ohjelmaa.
Tutustu Kaarinan elämään
Vaikka Liuksialan kartano on yksityisomistuksessa eikä ole avoinna yleisölle, Kaarina Maununtyttären elämään pääsee tutustumaan Kangasalla monin tavoin.
Kiertoajelu: Kolmen Kaarinan Kangasala
Tule tutustumaan Kangasalan kolmeen kuuluisaan Kaarinaan! Tällä kiertoajelulla käydään Liuksialan kartanon mailla kuuntelemassa Kaarina Maununtyttären tarinaa. Kangasalan harmaakivikirkon seinässä oleva verikivi johdattaa puolestaan Kuussalon Kaarinan traagiseen elämään. Wääksyn kartanon mailla muistellaan Kaarina Hannuntyttären jännittävää kohtaloa.
Kaarina Hannuntytär (1539–1596), kuningas Juhana III:n jalkavaimo, muutti Kangasalle Wääksyn kartanoon vuonna 1561 Juhanan mentyä naimisiin Katarina Jagellonican kanssa. Myös hän vietti loppuelämänsä Wääksyn kartanossa. Nykyään kartanolla toimii ratsastuskoulu ja monenlaista yritystoimintaa, kuten ruukkuvihannesten tuotantoa.
Kangasalan tunnetuin tarina liittyy Kangasalan kirkkoon ja Kuussalon Kaarinaan, joka alempisäätyisenä naisena rakastui aatelisnuorukaiseen ja mestattiin sen vuoksi noitana. Syyttömänä tuomitun Kaarinan mestauskivi on muurattu Kangasalan kirkon ulkoseinään, missä se yhä tänäkin päivänä näyttää vuotavan verta.
Draamallisella kierroksella oppaana voi toimia yksi näistä Kuningatar Kaarina tai muu historiallinen hahmo. Lähtö- ja paluupaikka sovittavissa. Kesto 2 tuntia tai sopimuksen mukaan. Ryhmällä tulee olla oma bussi/auto käytettävissä.
Lue lisää: https://www.visitkangasala.fi/tuotteet/kolmen-kaarinan-kierros/
Yleisökierrokset kesäisin: Iltapäiväkävely kuningattaren seurassa (rooliopastus)
Suomen ainoa kruunattu kuningatar Kaarina Maununtytär kertoo Liuksialan maalaismaisemissa elämästään ja kartanonsa vaiheista. Vierailemme kierroksella myös Liuksialan kappelissa. Kävely päättyy Karjalainen kulttuurikeskus Äijälään, jossa voi kierroksen päätteeksi vierailla näyttelyissä ja nauttia iltapäiväkahvit omakustanteisesti. Kierros alkaa Liuksialan kartanon portilta (Liuksialankuja 110) ja päättyy Juhlatalo Äijälään (Liuksialankuja 33). Lisätiedot kesän 2026 kierroksista päivitetään aikojen vahvistuttua tänne.
Kysy myös ryhmille omia, räätälöityjä kierroksia!
Historialliset pienoisryhmät Kangasalan Kotiseutumuseolla
Kangasalan Kotiseutumuseolla voi nähdä upeasti rakennettuja pienoisryhmiä, jotka esittävät mm. Kaarina Maununtytärtä ja Kaarina Hannuntytärtä. Nukkejen asuissa ja ympäristössä on paljon katseltavaa!
Kangasalan kotiseutumuseo: https://kangasalaseura.fi/museo/
