Oksalla ylimmällä – sukkaohje
Huhtikuun 2020 alussa Kangasalla toteutettiin yhteisneulontatapahtuma, jossa neulojat saivat parin päivän välein Facebook-tapahtumassa osa kerrallaan ohjetta eteenpäin. Kokonaisuuden näki vasta, kun viimeinenkin osa oli julkaistu.
Korona-ajan tapahtuman järjestäjänä oli Kangasalan kulttuuripalvelut. Neulontaohjeet teki Merja Palin, Palin Design suunnittelemansa Kangasala-kuosin pohjalta.
Jokainen osa ohjeesta kuvastaa jollain tavalla Kangasalaa. Alta löydät sukkiin liittyvän tarinan, joten tervetuloa tutustumaan Kangasalaan Oksalla ylimmällä – villasukkien kautta!
Osa 1. Näkötornin huipulta
Näkötornin huipulla Kangasalan harjumaisemat kuuluvat Suomen keskeisimpiin kansallismaisemiin. Juuri täältä on alkanut suomalaisten ihastus näkötorneihin.
Kangasalan Keisarinharjulle rakennettiin vuonna 1819 Suomen ensimmäinen näkötorni. Näkötorni yritettiin polttaa vuosien aikana useasti, kunnes siinä onnistuttiin vuonna 2006. Vuonna 2010 samalle paikalle rakennettiin ”Keisarin portaiksi” nimetty näköalatasanne.
Haralanharjun näkötorni valmistui vuonna 1895, mutta se tuhoutui tulipalossa vuonna 1922. Tilalle pystytettiin vuonna 1932 puinen, 20-metrinen torni, joka tuhopoltettiin vuonna 2007. Kolmas torni otettiin käyttöön vuonna 2009.
Vehoniemen näkötorni on rakennettu vuonna 1927, eikä sitä ei ole poltettu kertaakaan! Tornin juurella toimi ravintola vuoteen 1980 saakka, jonka jälkeen torni remontoitiin ja ravintolan paikalle rakennettiin Vehoniemen automuseo.
Kirkkoharjun näkötorni on Suomen ensimmäinen, ja Stadionin tornin ohella ainoa funktionalismin tyylisuuntaa edustava torni. Se valmistui vuonna 1931. Kaupunki rakennuttaa kahvilarakennuksen näkötornin läheisyyteen vuoden 2020 aikana.
Osa 2. Harjulla
Keskeinen osa Kangasalaa ovat harjut, joiden maisemia pääsee ihailemaan näkötorneista. Niiden yhteydestä löytyy myös erilaisia merkittyjä ja merkitsemättömiä reittejä, kuten esim. Vehoniemenharjun kahden kilometrin mittainen luontopolku.
Kangasalalta löytyy myös jännittäviä luolakohteita kierrettäväksi vaikka koko päiväksi. Lempokivi ja Ohtolan Pirunkallio ovat niistä tunnetuimmat. Ohtolan Pirukallion luola on 13 metriä pitkä, huoneita ja käytäviä käsittävä rakoluola. Pirunkallio oli aikanaan pelätty paikka, jossa saattoi törmätä piruun, joka päästi kulkijan ohitseen tiettyjen taikamenojen tai uhrin avulla. Pirulla oli tapanaan tanssia ja iloita kalliolla.
Osa 3. Kaunis maa
Kangasalan ainutlaatuinen luonto ja kauniit maisemat houkuttelevat päiväretkelle luontoon. Kangasalla on monta upeaa luontoretkikohdetta, joihin pääsee tutustumaan turvallisesti merkittyjä polkuja pitkin. Ansaitun tauon reippailun jälkeen voi pitää yhdellä monista Kangasalan laavuista.
Osa 4. Hevosvoimia
Hevosharrastajille Kangasala on unelmapaikka. Ratsastuskoulut ja tallit tarjoavat asiantuntevaa alkeisopastusta ja pitkään ratsastaneille löytyy kehittymisen mahdollisuuksia. Kangasalla on valtakunnallisessakin mittakaavassa paljon hevosia, ja hevostalous on kaupungille tärkeä teema.
Kangasalta löytyy myös toisenlaisia hevosvoimia. Mobilia on tieliikenteen valtakunnallinen erikoismuseo, joka tarjoaa nähtävää ja koettavaa läpi vuoden koko perheelle. Vehoniemen automuseossa on esillä mielenkiintoisia ja upeasti entisöityjä moottoriajoneuvoja eri vuosikymmeniltä.
Osa 5. Vihreät puistot
Eri puolilta Kangasalaa löytyy yli 30 urheilukenttää, koulunkenttää tai areenaa, joilla pääset harrastamaan eri lajeja lentopallosta tennikseen ja jalkapallosta skeittaukseen.
Ranta-Koivistosta löytyy frisbeegolfrata ja Pitkäjärveltä skeittipuisto. Kangasalta löytyy myös 28 yleistä lasten leikkikenttää.
Osa 6. Roineen rannalla
Kas, Längelmävesi tuolla vöin hopeisin hohtelee, ja Roineen armaiset aallot sen rantoja hyväelee Sakari Topelius kirjoitti juhannuksena 1853 En sommardag i Kangasala -runon, jonka Gabriel Linsén sävelsi 1864. Kesäpäivä Kangasalla valittiin vuonna 1995 Pirkanmaan maakuntalauluksi.
Osa 7. Kaarinoiden poluilla
Kerrotaan tarinaa, jonka mukaan aatelisnuorukainen ihastui alhaisempaa säätyä olevaan nuoreen kauniseen naiseen. Kauneutensa vuoksi tämä Kuussalon Kaarina -niminen tyttö mestattiin noitana. Mestauspaaden äärellä hänen viimeiset sanansa kuuluivat: ”Niin totta kuin tuntoni on puhdas, pitää tämän kiven aina hikoileman verta.” Kivi jonka päällä Kaarina mestattiin on nähtävissä ’verisenä’ Kangasalan kirkon seinässä. Jos katsoo tarkkaan, verikivi on läsnä myös kunnan vaakunassa.
Kuningas Eerik XIV:n leski, Kaarina Maununtytär, oli ainoa vakinaisesti Suomessa asunut kuningatar. Hän eli vuosina 1577–1612 Liuksialan kartanossa Kangasalla. Vaellusreitti Kaarinanpolku on saanut nimensä Kaarina Maununtyttären mukaan.
Kaarina Hannuntytär oli Juhana-herttuan, myöhemmin Ruotsin kuninkaan Juhana III, rakastajatar. Ennen avioitumistaan Juhana edesauttoi Kaarinan avioliittoon suosikkihovimiehensä Klas Vestgöten kanssa. Kaarina muutti puolisonsa kanssa vuonna 1562 Kangasalle Vääksyn kartanoon.
Osa 8. Längelmävesi
Kangasalla on kaikkiaan 150 järveä ja 13 kaupungin ylläpitämää uimarantaa. Näistä Vesaniemi ja Liuttu ovat EU-rantoja, joissa on käyttäjille kaikki keskeisimmät rantapalvelut, kuten hyppytasot huimapäille sekä lapsille uintiopettelualue ja leikkivälineitä. Kummankin uimarannan yhteydessä on beach volley kentät. Vesaniemessä on myös talvella avantouintimahdollisuus.
Kirjoneulesukan ohje:
Oksalla-ylimmällä-villasukat-jalassa-neulekuvio.pdf