Urkuja, rokkia ja irkkumusiikkia – Musiikin Kangasala on monipuolinen

Tämä artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran Kangasalan matkailulehdessä 2/2021.

Kangasalla on pitkät perinteet musiikkipitäjänä. Yli sadan vuoden ajan paikkakunta tunnettiin  etenkin urkutehtaastaan, jossa valmistettiin valtaosa Suomen uruista ja harmoneista. Nykypäivänä kulttuurikaupunki yhdistää arvokasta historiaansa uusiin raikkaisiin avauksiin musiikin saralla. Musiikki soi lukuisissa tapahtumissa, lasten harrastustoiminta on aktiivista ja Kangasala-talo kutsuu musiikintekijöitä ja -ystäviä ympäri Suomen.

Kangasala-salissa soivat tyylikkäästi rock ja klassinen

Musiikkikaupunki Kangasalan todellinen sydän lyö Kangasala-talossa, kaupungin keskustaan vuonna 2015 avatussa kulttuurikeskuksessa. Kangasala-talo houkuttelee normaalina vuonna yli 50 000 kävijää konsertteihin, elokuviin, taidemuseoon ja erilaisiin tapahtumiin. ”Kangasala-talon vahvuus on monipuolisuus”, kertoo toimitusjohtaja Timo Kotilainen. ”Konserttisalin tekniikka on ajanmukaista ja akustiikkaa voidaan muuttaa eri musiikkityyleille sopivaksi. Tämä on harvinaista, sillä yleensä monitoimisaleissa kaikki musiikkityylit eivät pääse oikeuksiinsa.” 

Tämän vuoden musiikkikattaus ulottuu kitararokista klassiseen musiikkiin. Syksyllä lavalle nousee huippukitaristeja kuten Erja Lyytinen, Heikki Silvennoinen ja Andy McCoy. Ohjelmistoon mahtuu myös klassisen musiikin konsertteja, musikaaleja ja lastenteatteria. 

Talon tunnelma on kerännyt kehuja niin yleisöltä kuin artisteiltakin. Saarikylissä asuva muusikko, blueskitaristi Heikki Silvennoinen saapuu taloon vuosi toisensa jälkeen. Hänen mielestään Kangasala-sali on sopivan kokoinen paikka, jossa on miellyttävää soittaa.

”Kiertueiden huippuhetki on se, kun pääsee kotipaikkakunnalle soittamaan. Kangasala-talossa on kiva fiilis ja intiimi tunnelma”, Heikki Silvennoinen kertoo.

Kangasala-talon hyvin tuntevan Pirkanmaan musiikkiopiston lehtori, musiikin tohtori ja musiikkitoimittaja Jyrki Lähteenmäen mielestä Kangasala-sali kestää jopa kansainvälisen vertailun. ”Siellä pidetyt eturivin taiteilijoiden konsertit ovat olleet ensiluokkaisia ja tasoltaan verrattavissa Pariisissa, Berliinissä ja Lontoossa pidettyihin konsertteihin”, hän kehuu. 

Nuoria taitureita ja pelimannihenkeä

Mistä Kangasalan vireä musiikkielämä sitten kumpuaa? Musiikkia harrastetaan paljon ja monimuotoisesti. Erityisesti lasten ja nuorten pelimanni- ja kansanmusiikkitoiminta on aktiivista, ja yli 40 vuotta toiminut Kangasalan Pikkupelimannit palkittiinkin vuoden 2020 kansanmusiikkiyhtyeenä Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla. ”Kansanmusiikissa opitaan heittäytymistä. Ehkä siksi täällä nuoret ovat monessa muussakin mukana”, pohtii Kangasalan Pikkupelimannien perustaja, viulisti Leenamaija Raukola. ”Kangasalla on läsnä pelimannihenki laajassa mielessä: suhtautuminen musiikkiin on rentoa ja mutkatonta. Ryhmät esiintyvät paljon”, vahvistaa Jyrki Lähteenmäki Pirkanmaan musiikkiopistosta. 

Samaa mieltä ovat muusikko, säveltäjä ja lukion musiikinopettaja Maija Koskenalusta sekä musiikinopettaja, muusikko Panu Ukkonen. He opettavat musiikkia Kangasalan lukion musiikinlinjalla ja tuottavat säännöllisesti koululaistuotantoja Kangasala-talossa, muun muassa suosittua Hullu Prinssi -musikaalia.

”Kangasalla on paljon ihan pienillekin suunnattua musiikkitoimintaa. Pirkanmaan musiikkiopisto sekä Pikkupelimannit ovat tehneet hienoa työtä ja kaupunki tarjonnut puitteet. Täällä on älyttömästi lahjakkaita lapsia ja nuoria, jotka jatkavat jatko-opintoihin musiikin ja teatterin ammattilaisiksi ja palaavat sitten Kangasalle mukaan produktioihin”, he kertovat.

Nuoria taitureita kuullaan keväisin esimerkiksi Kangasala Irish Festivalilla, kun lukion nykyisistä ja vanhoista oppilaista koostuva kuoro esiintyy huippuammattilaisten rinnalla. Aiempina vuosina nuorten osaaminen on saanut jopa festivaalilla vierailleen Irlannin suurlähettilään yllättymään.

”Irkkufestarimme on aina ollut elämys. Mukana on huippumuusikoita ja -tanssijoita, kansainvälisiä vieraita ja lukiolaisia musisoimassa ja laulamassa – kaikki yhdessä”, festivaalin taiteellisena johtajanakin toiminut Maija Koskenalusta hehkuttaa.

 

Livenä syksyllä Kangasala-talossa

Kangasala-talon syksyyn on suunniteltu täysipainoinen ja monipuolinen ohjelmisto kitararokista jazziin ja tangoista klassiseen. Teatteriesityksissä on lastenteatteria Mauri Kunnaksesta Ti-Ti Nalleen, aikuisille stand-upia sekä musiikkiteatteria, ja välillä puhutaan Mies miehelle Timo Lavikaisen ja Pasi Karpin tapaan. 

Hymyä ja huumoria lavalle ja katsomoon tuo Jarkko Tamminen – Kuuleeko Kangasala? -imitaatioshow, sekä Komediaa Kangasalla -tapahtumat: Pete Poskiparta – mentalisti 3.0, Jukka Puotila Show, sekä Iso A ja Ylipainovoimaa. 

Jalmari-klubeissa nautitaan klubitunnelmasta ja siihen sopivasta musiikista makunautintojen äärellä. 

Syksyllä lavalla nähdään myös energinen monitaituri Osmo Ikonen. Kitararokin aatelia edustavat Erja Lyytinen, Andy McCoy ja Heikki Silvennoinen, sekä bluegrassin kansainvälinen huippubändi Jussi Syrén & The Groundbreakers. Musiikkishow The Miracle – A Night With Queen Kimmo Blomin johdolla, Aron & Cool Company: Blue Hawaii ja Varusmiessoittokunnan ProG-konsertti täydentävät rokkidiggareiden syksyn.

Syksyn Jazzsuora tuo maukasta jazzia taloon. Jazzsuorassa esiintyvät Panu Savolaisen Soiva Trio, Sointi Jazz Orchestra: Music of Timo Alakotila, rumpali-säveltäjä Okko Saastamoisen luotsaama kvartetti OK:KO, sekä Classic Jazz Society All Stars. 

Seminolan kiellettyjä helmiä esittelevässä konsertissa voi sekä pahastua että ihastua, jopa yhtaikaa. Yksi kauden huipuista on sopraanolle ja periodi-instrumenteille sovitettu Try me, Good King -sävellys, joka perustuu kuudesta avioliitostaan surullisenkuuluisan kuningas Henrik VIII:n vaimojen kirjeisiin ja mestauslavalla lausuttuihin sanoihin. Väärää vallankäyttöä kuvaavassa moniaistillisessa näyttämöteoksessa näille naisille äänen antavat sopraano Pia Freund, tanssija-koreografi Minna Tervamäki ja näyttelijä Kati Outinen.

Syksyllä monen harras toive toteutuu, kun Kangasala-taloon saapuu esiintymään legendaarinen orkesteri Dallapé, jonka konsertissa kuullaan mehukkaita iskusävelmiä viihdemusiikin legendan uran varrelta. Joulua tunnelmoidaan jo perinteikkäästi Lauluyhtye Valkea & Minna ja Jussi Pyysalon johdolla.

Kangasala-salin lavalla nähdään myös muita eturivin esiintyjiä syksyn aikana: Jarkko Martikainen, Diandra, Jesse Kaikuranta, Eini, Pentti Hietanen ja monta muuta kiinnostavaa artistia. Tässä vain osa talon tarjonnasta.

Katso Kangasala-talon syksyn koko ohjelma ja osta liput:

www.kangasala-talo.fi

Kangasala-talo

Kuohunharjuntie 6, 36200 Kangasala, kangasala-talo.fi

• Tampereelta vain 20 min autolla ja 30 min bussilla. TKL:n bussilinjat 40A, 40B ja 42 Tampereen keskustasta.
• Kimmo Pyykkö -taidemuseo järjestää näyttelyitä ympäri vuoden.
• Elokuvateatteri K-Kino esittää uutuuselokuvia suurelta valkokankaalta konserttisalin akustiikassa. Lue lisää: k-kino.fi
• Talossa sijaitsevat kaupunginvaltuuston ja -hallituksen kokoustilat.
• Esteettömiä tiloja vuokrataan tapahtumiin ja juhliin, tarjolla kattavat kokous- ja juhlapalvelut.
• Arkkitehtuuritoimisto Heikkinen-Komosen suunnittelemalle Kangasala-talolle on myönnetty Vuoden betonirakenne 2015 – ja Betonijulkisivu 2015 -arkkitehtuuripalkinnot. Rakennus oli myös ehdolla vuoden 2015 Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon saajaksi.

Kangasalan Urkutehdas hallitsi urkumarkkinoita Suomessa

Kangasala tunnettiin lähes 150 vuoden ajan Suomen urkupitäjänä, jossa valmistettiin vuosina 1844–1983 yli tuhannet urut. Näin ollen enemmän kuin joka toisessa Suomen kirkossa soi Kangasalan Urkutehtaassa valmistetut urut ja harmonit. Urkutehdas ehti toimia neljässä sukupolvessa. Sen omistajasuku Tulenheimot oli aikansa merkittävimpiä vaikuttajia Kangasalan musiikkielämässä. ”Martti Tulenheimo ja hänen vaimonsa tutustuivat kuuluisiin säveltäjiin, muun muassa Oskari Merikantoon. Näiden säveltäjien konsertit Kangasalla lisäsivät paikkakunnan musiikkitarjontaa”, kertoo Tulenheimojen suvun viidettä sukupolvea edustava eläkkeelle talouselämästä siirtynyt Torsti Tulenheimo.

Urkutehdas on tehnyt Kangasalaa tunnetuksi ympäri Suomen ja jonkin verran ulkomailla. Tehdas oli myös useita vuosikymmeniä kunnan suurin teollinen työnantaja. ”Tehdas työllisti parhaimmillaan yli sata ihmistä. Sen toiminta edisti myös merkittävästi puhelinyhteyksien, sähkön ja vesilaitoksen saamista kuntalaisten käyttöön. Urkutehtailijat ja heidän perheensä osallistuivat aktiivisesti kunnallishallinnon sekä erilaisten yhdistysten toimintaan”, Torsti Tulenheimo kertoo.

Tekstit: Eila Lokka, Laura Pekkala, Senni Jalonen